Joskus asiat menevät pieleen ja epäonni tuntuu vain jatkuvan.
Missä lienee sitten se todellinen syy? Lieneekö planeettojen asennossa, sattumuksessa, vai yksinkertaisesti siinä, että on hiukan huolimaton ja tohelo. Jos talossa asuu Känkkäränkkä ja Joku Jäynänen ei tietenkään voi olettaakkaan, että elämä olisi yhtä auvoa.
Eli mennyt viikko oli kyllä aikamoinen..ensin pesin mp3-soittimeni pesukoneessa... ääntä kuuluu, mutta osa kappaleista soikin takaperin, ilman laulua tai toistaa yhtä ja samaa :D :D uusi miksaus versio varmaan :D No sitten poltin verhoihin "kivan" jäljen, kun lapset levittelivät murot lattialle ja säntäsin niitä pelastamaan. Sitten poltin työllä ja vaivalla tekemäni massailut :P. Sitten mikro alkoi savuttaa ja haista ja eikun uutta ostamaan... sille rahalle olisi ollut kyllä muutakin käyttöä, AARGHH!!!
Viikkoon on kuulunut myös peruuntuneita synttäri kemuja, kun lapset ovat sairastelleet. Hartiatkin ovat olleet ihan jumissa ja ranne romuna. Mies on lyönyt varpaitaan joka ikiseen kulmaan ja tuolinjalkaan mitä talosta vain löytyy. (no tuota tapahtuu kyllä yhtenään, ei vain tällä viikolla :) )
Mutta sitä onneakin on ollut! :) Eli Tampereen messut! Todella mahtavaa oli tavata teitä kivoja blogi tuttuja!!! Tuli vain mieleen, että ensi kerralla se nimilappu täytyy varmaan laittaa selkäpuolelle :D :D Niin ja saalistakin sain, eli ihania ostoksia! :) Tässäpä kuvia sitten niistä.
Tarun nukkeja lähdin saalistamaan ja kaiken haluamani sain, eli suloisistakin suloisimman pikku neidin, niin kaunis!!! Punatukkainen rouva tulee pikkuneidin kanssa asustelemaan Villa Vanillaan, mutta tämä vasemmanpuoleinen neito pitää sitten Villa Marengin puotia pystyssä. Huh toivottavasti osaan sitten koota nuken sitä hajottamatta.
Massasta taituroidut herkut ovat sitten Mirjan taitavista sormista syntyneitä! Nämä ovat ihan käsittämättömän upeita. Mieheni kysyikin, että ovatko nämä tarkoitus syödä :) tuskin nälkä lähtisi, mutta ruokaahan se on silmän ruokakin ;D
Turkoosin korin on muistaakseni taituroinut Heidi, aihan ihana! Suloiset kehykset ja sinappi tuubin ostin Leean pöydästä. Upeat turkoosit astiat ovat taattua Wooperin laatua!
Reuttersiakin löytyi, ihanaa! Eli suloinen tiskien kuivaus kori ja kassakone. Nämä,sekä aterimet ja hyllyn ostin Marian ja Esan pöydästä.
Tässä vielä kuva näistä Mirjan käsittämättömistä ihanuuksista, että jotkut osaa! Korun osan..ilmiselvän tarjotittimen ostin Katilta Nukkelan pöydästä.
Tässä hylly lähempää. Tämä olis tarkoitus sovitella sinne uuteen nukkekotiin, Villa Marenkiin.
Nämä suloisuudet ostin sitten muistaakseni Sirkalta.
Eli onnea rutosti...no ainakin hetken, eli mieheni sai sitten sakot kun kiiruhti rouvaansa messuilta hakemaan, eipä ollut muistanut ajatuksissaan pysähtyä stop-merkin kohdalle... tuli kalliit messuilut siis, voi että, AAARRGGHHH! Ei tässä osaa enää kuin nauraa näille kommelluksille ja vastoin käymisille. :D :D Ja sitä paitsi tänään se onni vasta hymyileekin, eli minun maailman ihanin naistenpäivän lahjani täyttää 13-vuotta!!!
Hänen herkkunsa keksipohjainen mango/tuorejuusto hyytelö-kakku onnistui loistavasti :)
Oikein ihanaa naisten päivää kaikille! Ja elä elämäsi hymyillen, hymyile läpi kyynelten (kommellusten)..niin se menee! :D
|
|
Kommellusvapaata jatkoa toivoo Jassu :D
Oli mukava tavata eilen :) Mä olisin varmaan sortunut myös tuohon pikku-typykkään, jos niitä olisi vielä ollut jäljellä...
Kyllä sitä joskus tuntuu, että kaikki kommellukset tapahtuvat samaan aikaan, no jospa tämä taas tästä! :)
Niin ja ostokset ovat todellakin ihania! :)
näin on tutulta kuulosti...
Mut nyt asiaan NÄIN KAUNIITA KUVIA EN OLE NÄHNYT...siis oikeesti nukkekotiinko...
aivan uskomattoman kauniita, itsellänikin on tallessa nukkekoti 20v sitten ostettu, siis se Lundian tavaroineen, mut nämä on kyllä ihanat!!
No toivottavasti suunta on taas ylöspäin, vaikka ainahan lapsiperheessä sattuu ja tapahtuu..aina joku lautanen särkyy ja videot on tungettu täyteen muovi käärmeitä, niin niitä ei lasketa, se on sitä arkipäivää :D
Kyllähän nämä ostokset hyvittävät paljonkin, mutta kaikista vastoinkäymisistä se sakko minua kyllä hiukan tympi, kun se raha vain menee, eikä näy. Jos ostat jonkun tavaran, kyllähän rahan meno aina kirpaisee, mutta saat nauttia siitä kauniista tavarasta!
Vastaavassa tilanteessa minä olisin kyllä päästänyt aikamoisia ärräpäitä, miehelleni sitten jo totesin, että eikö sinua yhtään harmita, tuuleta nyt hiukan. Mieheni siinä hiukan rypisteli kulmiaan, myhäili ja totesi rauhallisesti että -"No voihan nenä." :D Kyllä nauratti!