Älkää pelästykö, ei tästä ole tulossa kokkausaiheinen blogi. Vaikka ruokaa tulee tietenkin laitettua joka päivä ja leivottuakin aika usein. Kysehän on tietenkin näistä Tilda leivoksista!

Trio-jäätelö on hyvää ja siitä nämä värisävytkin ideoin, eli suklaata, vaniljaa ja mansikkaa. Kirjonta oli ihanaa!

Paljon oli taas uutta opittavaa. En ole aiemmin applikoinut juuri tällätavalla ja tikkauskin oli ihan uusi juttu. Joten parannettavan varaakin olisi.

Minun ompelu historiani on siis aika erikoinen. Ala-asteen kävin puukäsitöissä ja vanhempani saunovat edelleenkin väsäämälläni saunakauhalla. Toisten kirjoessa, kutoessa ja virkatessa minä rymysin metsissä, kiipeilin puissa ja hypin katoilta pitkät letit liehuen ja monta mekkoa päällekkäin päällä (jotta olisin ollut aidomman prinsessan näköinen). Rakentelin majoja ja tein paljon koiruuksia, kuten syötin serkkulikalle jäniksen papanoita :D Terkkuja vaan ja anteeksi!! ;D

Yläasteella sitten tekstiilikäsitöissä opettaja joutui pyörittelemään päätänsä useaankin kertaan. Housun lahkeet kun ompelin ihan väärin, ettei voinut kävellä. Vaarin paidan kauluksesta tuli niin kireä, että hengittää ei voinut. Kai minä jotkut sukatkin sain kuitenkin tehtyä, vaikka äiti ne taisi loppuun kutoa .Ja ne muoti kynsikkäät (ehtaa kasaria jos muistatte), niin toisesta tuli niin löysä ettei kädessä pysynyt ja toisesta niin kireä, ettei veri kiertänyt kädessä.

Ompelu koneen ääreen meikäläistähän ei äitikään uskaltanut laittaa, sillä kaikki langathan sain kurpostettua koneen sisään.

Raskaus aikoina minulle iski kuitenkin jonkinsortin pesänrakennus vietti. Jäljensin kirjoista kirjontakuvia ja kehittelin joitakin itsekin. Ompelin, intoilin ja opettelin asioita ihan itsekseni. Ja opinkin jotain. Helppoja gollege housuja alkoi valmistua pikkuisilleni ja muutakin kivaa, kuten tyynyjä. Kunnes eräänä päivänä sain sitten idean pyrkiä kouluun. Hain opiskelemaan sisustustekstiili artesaaniksi ja pääsinkin ja sain peräti stipendinkin. :)....minä joka olin ennen onnistunut vain pilaamaan ja  kurpostamaan kaikki ompeluksetkin. Ja jos tästä jatkuneesta käsityö intoilustani ovat yllättyneitä vanhempani, niin olen se minäkin, joka päivä.  Joten oppia ikä kaikki, yrittänyttä ei laiteta, Ei kannata heittää kirvestä kaivoon jne... ;D Ja tällä tiellä ollaan, mitähän uutta opin huomenna!

Tässä vielä salaman kanssa ottamani kuva tästä Tilda taulusta. Ja mikä parasta näissä leivoksissa, nämähän eivät lihota!!!