1918035.jpg
Pippurisen blogin hiljaisuus jatkuu....taustalla kuuluu jatkuva ompelukoneen surina ja tämä vuori saanee toisenlaisen ulkomuodon. Näin olisi ainakin tarkoitus ;)  Lähestyvä joulu (kyllä se on lähellä, uskokaa pois) ja kaikenlaiset hys hys jutut, saavat meikälaisen istumaan tiiviisti ompelukoneen ääressä.
Blogissa on siis hiljaista.

Tähän loppuun vielä pieni loppukevennys, elävästä elämästäni :D

Pikkuherra 3v. tuumaili tomerasti kädet puuskassa  -"Tahtoo jäkättimen, kyllä nyt tahtoo jäkättimen!!!"

Minä siihen tietenkin, kovasti hämilläni, että -"Siis minä tahdot?."

-"No sen jäkättimen, tahtoo jäkättimen, kun äitikin aina jäkättää!!!"

Arvatkaa nolottiko, päässä vain velloi ajatus, iik, onko tullut taas jäkätettyä lapsille?  Mieleen hiipi ajatus, voiko kolmen vanha olla noin pikkuvanha? Onko tämä jonkinlainen kolmevuotiaan vallankumous, jossa äidille osoitetaan, että oletpas taas jäkättänyt paljon, jonkinlaista kettuiluako siis?

Kolmevuotias jatkoi edelleen, tomerasti kädet puuskassa. -"Tahtoo jäkättimen!!!"

Nolona minä siihen vastasin.  -"Niin minkä sinä tahdot?"

-"No sen jäkättimen, kun äitikin aina jäkättää...JÄK JÄK, sitten pääpänen (siis kärpänen) kuolee ja täällä on pääpänen ja sitä pitää jäksäyttää!"

-"Ahaa siis kärpäslätkää sinä tarkoititkin!"

-"Niin JÄK JÄK pääpäselle!"

Arvatkaa olinko kuolla nauruun, varmaan helpotuksestakin!!! Ei siis mitään kettuilua :D :D :D Vaikka mistä sen aina näistä viikareista niin varmasti tietää..hih!  Ja oikeesti meidän kärpäslätkä ei sano läps, vaan jäk, tarkistettu on!! ;D

Oikein lämmintä ja värikästä syksyä kaikille!!!

Terkuin piipa :)