Rosalie Raven, Villa Vanillan valtiatar ei voinut ymmärtää Mollyn hössötystä. Joulun lähestyessä tämä komensi palvelijoita, kuin paraskin kapteeni ja talon jokainen nurkka puunattiin lattiasta kattoon. Mikäpä tietenkään siivotessa, kun Rosalien puoliso oli tuonut matkoiltaan, uudet siivousvälineet.

Rosalie ei voinut ymmärtää, miksi kaikki komerotkin piti juuri jouluksi niin tarkoin siivota, hän ei nyt ainakaan ajatellut viettää jouluaan kaapissa.
Aika kultaa muistot, sanotaan ja niin oli käynyt Vanillan valtiattarellekin. Hän ei enää muistanut, tai ei halunnut muistaa kuinka Mollyn ja Violettan kanssa kolmisin elellessään, oli osallistunut taloustöihin...no ainakin hiukan.

Hänen muistoissaan siivous oli vain pölyhuiskalla huiskimista.

Joulun lähestyessä, oli myös toinen touhun aihe, nimittäin koko kartanon koristelu. Kartano puettiin kimaltavaan ja tuoksuvaan juhla-asuunsa. Rosalien mielestä olisi saanut olla aina joulu, niin kauniilta kaikki näytti. Vain jotkin koristeet hänen mielestään olisi saanut jättää laatikoihinsa, olivat ne sen verran rumia.

Eräs niistä oli enkeli koriste. Harvahapsiset ja tuijottavat enkelit, eivät Rosalien mielestä kuvanneet joulunsanomaa. Molly kuitenkin tohotti koristeen kanssa, sommitellen koristetta milloin minkäkin kalusteen päälle.

Rosalien puolesta hirvityksen saisi viedä vaikka pesutupaan, silloin hänen ei ainakaan tarvitseisi sitä katsella.

Joulun aika oli Rosalien mielestä rentoutumista ja yhdessä oloa rakkaiden ihmisten kanssa. Hänen mielestään kotia voisi pitää siistinä kaiken aikaa, eikä tuhlata lähestyvää joulun aikaa siivoamalla. Mutta antaa Mollyn ja palveluskunnan tohottaa, hän ainakin ottaisi lähestyvän juhlan rennosti.

Ja mikäpä rentoutuessa, kun divaani saapui verhoilijalta vihdoista viimein.

Verhoilija kertoi käyttäneensä maalaukseen akryylimaaleja ja verhoiluun uusia Tilda kankaita.

Divaani oli ennenkin kaunis, mutta niin kovin epämukava oleiluun ja epäsopiva muuhun sisustukseen.

Oikein hauskaa itsenäisyys päivää ja leppoisaa joulun odotusta kaikille!